lauantai 20. marraskuuta 2010

Iilimatoja, wallabeja ja hämähäkki

Mulla oli vapaata maanatai ja tiistai. Gillin purjehduskeveri pyörittää YHA hostellia Pittwaterissa, joka on alue Sydneyn ulkopuolella. Gill pyysi mua sen kanssa pariks päiväks hengaamaan sen kanssa Pittwateriin. Varustauduttiin erähenkiseen lomaan hamstraamalla ruokaa mukaan, kun hostellin läheisyydessä ei oo kauppoja. Bussimatka Manlysta Pitwateriin kesti tunnin verran. Hostellille ei pääse muuten ku veneeellä, eikö oo herttasta?! Hostelli on siis ihan eristyksissä keskellä ei mitään. Oli ihanan rentouttavaa olla kaukana kaikesta kaupungin hälystä. Maanantaina oli sumusta ja sato vettä. Otettiin asenne, ettei me olla tehty sokerista ja lähettiin reippaasti metsään patikoimaan. Tosin mulla oli jättimäinen sateenvarjo mukana, kun en ollu oikein varustautunu sateisiin olosuhteisiin. Reippailtiin raikkaassa sadesäässä pari tuntia, mikä oli sangen virkistävää. Ikävää oli, et mun lenkkarit oli ihan litimärät. Huomattiin et sateella iilimadot on aika riehakkaalla ja verenhimoisella päällä. Yks iilimato oli iskeny kiinni mun pohkeeseen, mut sain sen pois ennen kun se ehti päästä kunnolla ruokailemaan. Hostellilla Gill löys yhen matosen sen jalasta. Samoin mä löysin kaks iljetystä mun lenkkarista, mut onneks ne ei ollu ehtiny tarrautua ihoon kiinni.





Hostellin pihalla loikki wallabeja, jotka ei pelänny ihmisiä yhtään! Yks tuli jopa haistelemaan mun kättä, kun kuvasin sitä! Wallabit on sulosia! Tiistai-aamuna heräättiin jo viideltä kattomaan auringonnousua, mut sää oli vieläki vähän satenen ja pilvinen, joten maisemat jäi aika vaisuks. Epäinhimillisen aikasen herätyksen ja aamupatikoinnin uuvuttamina mentiin vielä takasin nukkumaan. Heräsin puol yheksän aikaan siihen et mulla oli kauhee nälkä. Sitä se urheilu teettää.  Terveellinen aamupala koostu crumpet-leivästä maapähkinävoilla päällystettynä, (ei vitsit että oon koukussa maapähkinävoihin...) jogurtista ja hedelmistä. Taivas alko vähän kirkastua, joten päätettiin lähtee melomaan kajakilla. Koska aamulla oli pilvistä ja viileetä, en tietenkään laittanu aurinkorasvaa. Heti, kun päästiin rannasta aavalle merelle, aurinko tuli esiin. Voittekin sitte arvata kuinka siinä kävi..palaneet olkapäät ja ihanat t-paita rajat. Huoh, miks mä en opi?! Anyways, melottiin samaan paikkaan, jonne bussi meidän jätti, sillä siellä oli yks hotelli ja ravintola. Uutteran melomisen jälkeen päästiin vastatuulesta huolimatta perille. Syötiin lounasta aurinkoisella terassilla. Valitsin kurpitsa-pinaatti-ricotta-sipuli -täytteisen pitsan, oli tosi hyvää! Lounaan jälkee melottii takasin hostellille, mut poikettiin matkalla pikkusella "autiorannalla". Yhteen puun oksaan oli laitettu sellanen Tarzan-köysi, jolla päätettiin vähän leikkiä. Tässä kuva, kun en osaa selittää:








Iltapäivällä lähettiin vielä parin tunnin patikoinnille yhen saksalaisen tytön ja kanadalaisen jätkän kanssa. Reippailtiin sellaselle näköalapaikalle, josta näki Sydneyhyn saakka! Iltaruoaks grillattiin kokonainen barramundi-kala ja tehtiin fetasalaattia. Kävin nukkumaan jo ennen kymmentä, kun olin niin väsyny! Musta on ihanaa mennä nukkumaan silleen uupuneena, kun on rehkiny koko päivän. Aamulla pitiki sit herätä ajoissa et ehin takasin Manlyyn ja töihin...buahh. Bussissa huomasin, et mun varpaan väliin oli leiriytyny sangen pulska iilimato. Sen pulskasta olemuksesta päätellen se oli mässäilly ilmeisesti aika kauan, yäk! Mun jalkaparka vuoti verta vielä parin tunnin päästä siitä, kun sain matosen noukittua pois. Ja mun ihkut varvastossut tahriutu vereen. :( Onneks iilimadot ei oo vaarallisia, mut ne on ällöjä! Ötököistä puheen ollen löydettiin meidän huushollista yks päivä tämmönen kaveri:




Valehtelematta se oli lähen mun kämmenen kokonen. Oltiin Carlan kanssa tuksen löytöhetkellä kahestaan kotona, eikä tiedetty, onks hämis vaarallinen vai ei. Onneks meidän kämppis Autumn tuli kotiin kolmen sen kaverin kanssa (aussipoikia) kotiin. Pojat valisti meitä ettei kyseinen otus oo myrkyllinen. Ne naureskeli meidän hysteeriselle kiljunnalle, kun hämis lähti kipittämään meitä kohti. Lyhyen takaa-ajon jälkeen pojat nappas hämiksen kiinni ja  heitti sen ovesta ulos. :D

Arvatkaa oonko tohkeissani, kun vihdoin ostin ikioman surffilaudan!!! Surffikaupan myyjä oli tosi avulias ja mukava eikä yhtään tyrkyttäny mulle mitään. Ihastuin lautaan heti, kun näin sen. Se on vaaleen keltanen ja siinä on vaaleenpunasia kukkia. Niin ja se on second hand kun uudet laudat on vähän turhan kalliita mun budjetille... Se on ihanan tyttömäinen! :D Ostin kanssa Roxyn spring wetsuitin, joka on ihana! Meen huomenna aamulla surffaamaan Autumnin kanssa, jee!

torstai 18. marraskuuta 2010

Having dinner and drinks

Dodii, mulla alkaa olla aika reippaasti päivitettävää, kun kirjotustahti on näin hidastunut. Syytän typeriä työvuoroja ja pre paid internetin latausongelmia. Kertailen nyt lyhykäisesti viime viikon vapaapäivästä ja huomenna lupaan postata mun pikalomasta Pittwaterissa. Ja mun uudesta surffilaudasta. <3

 Viime viikolla mula oli ruhtinaallinen yks vapaapäivä. Päätin hyödyntää sen tehokkaasti ja niimpä menin heti aamusta surffitunnille. Päätin et perusasioiden kertaaminen ei oo pahasta ja maksoin kiltisti Manly Surf Schoolille 60 dollaria 2 tunnin surffitunnista. Kyllä kannatti! Koulun puolesta sai laudan ja wetsuitin lainaan. Meidät jaettiin kahteen ryhmään kokemuksen perusteella. Mun huimat surffailukokeilut Balilla laskettiin riittäväksi et pääsin ryhmään, joka laitettiin harjotteleen isoihin aaltoihin! Aallot oli aika tymäkän kokosia ja Manlyn ranta on tosi syvä. Täytyy myöntää et kyllä välillä vähän hirvitti. Etenki silloin kun jäin suoraan yhen aallon alle ja mun lauta kolautti mua kivasti silmäkulmaan. Onneks ei tullu mitään jälkee tai mustaa silmää. Olishan se tosin ollu aika katu-uskottavaa ja respektiä herättävää olla naama ruvella oman surffilaudan runtelemana...Ekan aallon onnistuin sössimään ja putosin vahdikkaasti laudalta ennen ku pääsin edes kunnolla ylös. Seuraavat kerrat meni onneks paljon paremmin ja pääsin seisomaan lähes joka kerta! Mulla oli alla longboardi, joka oli helppo alottelijalle. Se on niin mahtava fiilis, kun pystyy "catch the wave". (apua, en osaa kirjottaa suomeks!!) En muistanu miten rankkaa surffaaminen on. Jatkuva aaltoja vastaan melominen sai kädet ihan maitohapoille ja selkälihakseet kirraamaan. Kahen tunnin harjottelun jälkeen ei meinannu enää löytyä energiaa raahautua edes rantaan, mut olin niin fiiliksissä tunnin jälkeen! Niin ja näin villejä delfiinejä livenä! Ne uiskenteli coolisti surffaajien keskellä ihan lähellä rantaa. Amazing.




Tunnin jälkeen rentouduin vähän aikaa biitsillä maaten. Ei ollu ihan viisas veto ottaa arskaa keskipäivän aikaan: naama oli sievästi punehtava. Eh. Olin sopinu Isabellen kanssa et treffataan cityssä iltäpäivällä. Oli tosi kiva nähdä pitkästä aikaa! Päätettiin lähtee Isabellen huudeille Newtowniin. Newtow on sellanen cool, boheemi opiskelijavetoinen kaupunginosa. Päätettiin ettiä joku kiva ravintola, jossa syödä päivällistä. (miks päivällinen kuulostaa tyhmältä? Enkuks having dinner on niin normi-ilmaisu...kertokaa joku viisas onks suomen kielessä mitään järkevämpää sanaa kun päivällinen? mun suomen kielen taito alkaa tosiaan huolestuttavasti kadota. Jos alan vaipua Pasila-tasolle niin kertokaa ihmeessä) Kälätettiin antaumuksella nacholautasen äärellä. Jälkkäriks valittiin mahtipontisen kokonen juustokakun pala, joka laitettiin puokkiin. Syöpöttelyn jälkeen mentiin chillaamaan ja having a couple of drinks Isabellen kämpille sen kämppisten kanssa. (Having drinks, onks sillekään mitään osuvaa käännöstä?!) Mun piti lähtee kotia kohti yhentoista maissa et ehtisin vikalle lautalle. Sekoilin bussipysäkkien kanssa (bussipysäkit on merkitty niin mitäänsanomattomasti et välillä niitä ei oieesti meinaa löytää) ja melkein missasin bussin, mikä olis ollu aika ikävää, kun sit olisin missannu myös vikan lautan Manlyyn. Onni oli kerranki mun puolella ja pääsin turvallisesti kotiin.

Kävin myös noutamassa Traveller's Contact Pointista pari kirjettä ja mummon lähettämän paketin. Arvatkaa olinko onnellinen, kun paketista kuoriutu massiivinen pussi salmiakkia ja levy pandan suklaata?!

Oli tosi rentouttava vapaapäivä, mut silti nakersi mennä töihin, kun aurinko paisto kirkkaalta taivaalta ja lämmintä oli semmoset 30 astetta. Kerkesin kuitenki aamulla mennä Virnan kanssa biitsille, kun mun vuoro alko vasta kaheltatoista. Kauheen kiva oli rehkiä mustissa farkuissa ja mustassa t-paidassa tarjoilemassa fish 'n' chipsejä. jeah. Onneks olin töissä vaan 4 tuntia. Illalla päätettiin Carlan kanssa mennä piknikille rannalle. Päästiin liikkeelle vasta ennen yhtätoista, mut oli aika hauskaa olla yöpiknikillä ja ihastella tähtitaivasta. Leiriydyttiin yhen yökerhon läheisyyteen niin saatiin kuunnella musiikkia kanssa.

Sellasta tällä kertaa, huomenna jatkuu..!

maanantai 1. marraskuuta 2010

Oi!

Lupaan etten enää tän jälkeen kirjota yhtään mitään mun kreisistä työpaikasta, mut mun on vielä pakko jakaa muutama "hilpeä" juttu teidän kanssa. Tapasin randomisti bussipysäkillä ex-työpaikan chefin, joka on tosi kiva. Se lohdutti mua vakuuttelemalla, ettei pidä ottaa ex-pomon oikkuja henkkoht. Se kerto et vielä pari vuotta sitte ko heppu oli aivan mahdoton, nykyinen käytös ei oo mitään siihin verrattuna. Se oli kuulumma vuoden aikana pistäny kolme kännykkää paskaks raivareissaan ja sit se oli heittäny yhtä keittiöapulaista ananaksella. :D

Oon nyt tehny jo kolme vuoroa uudessa ravintolassa. Siellä meiniki on aika lepposa, ja oon viihtyny. Oon siis tarjoilijana, ja ehkä pääsen opetteleen kuinka tehdään kahveja ihkulla espressohärvelillä. Samoin pitäis vielä opetella laskujen laitto koneelle ja niiden printtaaminen. Omistajapariskunta on kotosin intiasta, ja niillä on metka aksentti. :) Mut tähän saakka vaikuttaa ihan ok paikalta. Tosin tänään olin töissä vaan kolme tuntia, kun oli niin hiljasta. Maanantait on muutenki aika rauhallisia, mut tänään sato kaatamalla vettä, niin asiakkaita ei liiemmin näkyny. Se on hassua kuinka paljon sää vaikuttaa asiakasmääriin! Aina kun on aurinkoinen ja lämmin päivä niin saa juosta pää kolmantena jalkana, kun taas sateisina päivinä joutuu siivoilemaan kun ei oo muuta tekemistä.

Oon yrittäny etsiskellä surffilautaa, mut en oo vielä onnistunu löytämään sopuhintasta, helposti noudettavissa olevaa ja hyväkuntosta second hand lautaa...kävin yks aamu juoksulenkillä biitsillä ja kattelin kadehtien surffareita. Mäkin haluun päästä surffaamaan! Pitää nyt ryhdistäytyä ihan tosissaan ja ostaa se ikioma surfboard. En oo nyt käyny joogassakaan, kun en tiedä raaskinko maksaa kuukauden joogatunneista 100 dollaria. Eihän se nyt niin paljoo oo, mut kuitenki, kun tiedän et tarvin rahaa sit reissatessa...

Asiasta kukkaruukkuun. En oo vieläkään törmääny yhteenkää suomalaiseen!! Täällä on sellanen Nordic Fusion niminen kauppa, jossa myydään Iittalaa, Marimekkoa, Arabiaa etc. sekä tietty salmiakkia ja suklaata! Menin käymään siellä yks päivä, mut tietenkää kukaan suomalaisista ei ollu silloin töissä. Juttelin mukavia ruotsalaisen naisen kanssa, joka on yks kaupan omistajista. Yks asia, mikä mut on yllättäny on se, miten moni australialaisista on käyny Suomessa! Melkein joka päivä oon tavannu jonkun, joka on käyny Suomessa! Monesti on olu aika hauskaa keskustella juhannuksesta, lonkerosta, jääkiekosta ja kylmästä talvesta. Kerran yks aussimies ällistytti mut täysin vastaamalla kiitos kiitos!! Se sano et tunnisti heti mun aksentin. (ou nou, en haluu et mun enkussa on suomi-aksentti!!!) Kävi ilmi et ko herralla on monia suomalasia ystäviä ja se on reissaillu ympäri Suomea. Se luetteli sujuvasti kaupunkeja, joissa se oli käyny: Helsinki, Tampere, Lappeenranta, Oulu...Olin aika vaikuttunu siitä, miten joku voi muistaa niin hyvin randomeita suomalasia kaupunkeja! Sit keskusteltiin hetki fisu-shoteista ja niiden oikeaoppisesta valmistustavasta. Oli aika hauskaa.

Ranskalaisia, saksalaisia ja brittejä on koko Australia tulvillaan. Niin ja brasilialaisia. Viime lauantaina tapasin kaks mukavaa ranskalaista jätkää Shore Clubilla. Oli tosi hauskaa jutella pitkästä aikaa ranskaks! :) Vaikka oon tavannu monia ranskalaisia täällä, oon liian usein jumiutunu puhumaan enkkua, koska se vaan on edelleen mulle helpompaa. Vaikka voin sanoo et puhun ranskaa aika sujuvasti, siinä on aina pikkunen kynnys vaihtaa enkusta ranskaks. Typerää. Oon yrittäny oppia muutamia sanoja portugalia, kun nää mun kämppikset aina välillä unohtaa etten oo brasilialainen! :D Voin opettaa yhen sanan teilleki: Oi! = Moi! Eiks oo helppoo?! Tosin Mariana muutti pois viikonloppuna ja sen tilalle tuli kaks tyttöä, toinen on saksalainen ja toinen jenkeistä. Ne jakaa kanssa huoneen. Onneks mulla ja Carlalla on isompi huone ja jättimäinen peili. haha. Ja onneks Virna hommas meille uuden isomman jääkaapin, sillä edellinen alko olemaan turhan ahdas neljälle saati sit viidelle hengelle. Äsken lakkailtiin kynsiä Carlan kanssa ja juoruiltiin. Oon niin ilonen et tullaan hyvin toimeen. Olis aika tuskasta jakaa huone jonkun kanssa, jos ei oltais yhtään samalla levelillä.

Kohta alkaaki olla aika mennä nukkumaan et jaksaa taas huomenna raahautua töihin. Good night! Beijos mes amis! :D

Tajusin just etten oo julkassu yhtään kuvaa oopperatalosta, joten näin lopuksi pakollinen kuva Sydney Opera Housesta.