Sain nyt vihdoin aikaseks luotua tän blogin! Kerranki sain toteutettua jotain pelkän suunnittelun sijaan! Ja voin kirjottaa ekan postauksen viikko ennen lähtöä! Jeah! Vitsit, oon niin ylpeä itestäni. Tää blogi tulee sisältämään juttuja mun reissusta Australiassa. Eli kai tätä vois reissublogiks kutsua. Tai sit jos jumahdan esim. Sydneyyn niin sit hölisen mun elämästä siellä. I’ll keep you updated. Jos tätä lukee muutki, kun mun kaverit (ja kaverit, joihin ei oo tullu pidettyä viime aikoina yhteyttä eikä tiiä tästä mun reissusta) niin summa summarum: päätin pitää välivuoden yliopisto-opinnoista ja toteuttaa mun pitkäaikaisen unelman ja lähtee kiertämään Ausseja wh-viisumin turvin. Nyt on hyvä tilaisuus lähtee, kun mikään ei pidättele mua Suomessa: kandinpaperi on saatu, (eli ees yks akateeminen tutkinto hankittu) eikä mulla oo asuntoo, työpaikkaa, poikaystävää, koiraa, kultakalaa tms. Mun aikomuksena on siis matkustella ja tehdä töitä, joilla voin rahottaa reissaamista. Perus backpacker-meininkiä. En aio kuiteskaa jumahtaa 18-v. brittien bileseuraks johonki hostelliin. Jos vaikuttaa siltä, et niin on tapahtumassa, niin joku voi tulla hakemaan mut kotiin pliiis.
Ai että, oon saanu melkein kaikki tylsät byrokratiajutut hoidettua! Ilmottauduin poissaolevaks yliopistosta, peruin opintotuet ja tein ilmotuksen maistraatille, että muutan tilapäisesti ulkomaille. Matkaa varten oleelliset asiat alkaa kanssa olla handlattu: elikkäs menolippu on ostettu, wh-viisumi tilattu ja maksettu, vakuutukset hankittu ja euroja vaihdettu dollareiksi. Niin ja löysin majapaikan pariks eka yöks couchsurfingin kautta. Mulla ei oo varsinaista suunnitelmaa, mitä aion tehä siellä Ausseissa tai milloin aion tulla takasin Suomeen, se riippuu niin monesta asiasta. No mut viimestään vuoden päästä syyskuussa, kun mun viisumi umpeutuu ja mut potkitaan maasta pois. Tai sit mun rahat loppuu ja joudun tuleen Suomeen jäätäviin olosuhteisiin joskus tammikuussa. Mä todellakin toivon et niin ei käy. Oon mietiskelly, että aluks yritän löytää jotain duunia Sydneysta. Jos se ei ala onnistumaan niin sit suuntaan varmaan johonki farmi/vapaaehtoistyöhommiin maaseudulle. (Älkää naurako siellä kaverit!) Ja varmaan matkaan mun aussioleskelun aikana itärannikkoa pitkin etelästä pohjoiseen. Ja tietty Uudessa-Seelannissa olis kiva käydä…
Mut jottei vaikuttais siltä et olisin muka jo valmis lähtemään niin voin vähän kriiseillä pakkaamisesta. Mä en ymmärrä ihmisiä, jotka voi lähtee monen kuukauden reissuun pikkusen repun kanssa. Mun rinkka on sentään rehellisesti 55 litranen ja onnistun aina pakkaamaan sen täyteen, vaikka tiiän miten kauheeta sitä on raahata etenki helteessä. Silti, joka ikinen kerta teen saman virheen ja lähen matkaan tursuavan täyden rinkan kanssa, vaikka tiiän et se on rasittavaa eikä uusille ostoksille jää yhtään tilaa! Ausseista postipaketin lähettäminen tulee varmaan aika kalliiksi…hmph. Niin siis pointti on: vihaan pakkaamista! Mun on ihan mahdotonta valita, et mitä vaatteita, kenkiä, laukkuja yms. haluun ottaa mukaan. Niitä mun sit pitää käyttää seuraavat x kuukaudet. Oon fiilispukeutuja, joten en voi tietää etukäteen, mitä vaatteita yms. haluun käyttää. Ja toisekseen, mun mielestä on ärsyttävää, et reissatessa pitäis näyttää backpackerilta: löllöt puuvillahousut ja perustopit ja t-paidat on niin tylsiä! Ja ihan turha vedota mihinkään käytännöllisyyssyihin! :D Ehkä voisin lopettaa tän turhamaisen ja epäoleellisen vaatteista riehumisen ja keskittyä vaikka cv:n ja coverlettereiden kirjoittamiseen. Lähtöön on siis tasan viikko. Lentskari lähtee Helsinki-Vantaalta sunnuntaina 19.9. Eka välilasku on Frankfurtissa, josta matka jatkuu Abu Dhabin kautta Sydneyyn. Kokonaismatka-aika on vähän yli 30 tuntia. Toivottavasti en oo vielä niin vanha, et saisin jonku veritulpan. Ehkä mun pitää ostaa lentosukat? Viime kesän Aasian reissusta on hyvää kuvamateriaalia, miltä mun jalat näytti Lontoo-Dubai-Singapore -lennon jäljiltä. :D
Jottei tän blogitekstin lukeminen olis ollu täysin turhaa ja hyödytöntä niin tässä teille päivän randomfakta sponsored by: www.aboriginalart.com.au
"The Dreamtime is the Aboriginal understanding of the world, of it's creation, and it's great stories. The Dreamtime is the beginning of knowledge, from which came the laws of existence. For survival these laws must be observed. The Dreaming world was the old time of the Ancestor Beings. They emerged from the earth at the time of the creation. Time began in the world the moment these supernatural beings were "born out of their own Eternity."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti